tiistai 18. heinäkuuta 2017

Mitä olen tehnyt hyvinvointini eteen?

Tämä kesä on ollut minulle raskas, kun on ollut muutto ja uusi työpaikka siihen päälle. Ihmissuhteetkaan ei ole mennyt ihan putkeen. Nyt tuntuu hyvälle, kun on enemmän aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Silloin kun ei ole niin paljon tekemistä, alkaa tiedostamaan paremmin monia asioita. Tämä on myös ideana mindfulness-harjoitteissa, huomataan paremmin erilaisia ajatuksia ja tunteita. Kiireen mentyä ohi olen tiedostanut olevani aika yksinäinen. Siksi olenkin nyt enemmän pitänyt yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin.

Opiskelut ovat olleet myös tauolla, mikä johtuu osaltaan koulun kesälomasta. Läksyjä kuitenkin on syksylle, ja olen nyt alkanut niitä työstämään. Uuden oppiminen ja kirjojen lukeminen on itselleni mukavaa puuhaa. Kyllästyisin työhöni äkkiä, jos en voisi kehittää itseäni. Nyt työn alla ovat kirjat Steve de Shazer-Ratkaisevat Erot, sekä Lauri Rauhalan Ihmiskäsitys Ihmistyössä. Viimeksi mainittu kirja on aika vaikealukuista, koska se sisältää filosofista pohdintaa erilaisine termeineen. Filosofisia teoksia on mielenkiintoista lukea, mutta tekstit ovat joskus hieman haastavia ymmärtää. Ehkä vaativat hieman enemmän älykkyyttä lukijalta :D

Koulukirjojen lisäksi olen lukenut jonkin verran kuntoiluun ja ravitsemukseen liittyviä blogitekstejä netistä. Lihastohtori on yksi suosikki sivustoni, sieltä löytää ihan tutkittua tietoa liikunnasta.

Olen ollut vähän hukassa oman treenaamisen ja ravinnon suhteen. Tai enemmänkin se on ollut ehkä sitä, etten ole halunnut ottaa liikaa stressiä siitä. En kyllä aio jatkossakaan stressaantua kehon hyvinvoinnista, vaan teen siitä mahdollisimman mukavaa touhua. Tässä kesän aikana olen seurannut syömisiäni Sulamon kalorilaskuriohjelmalla. Ohjelmalla näkee helposti rasvojen, hiilareiden ja proteiinien määrä. Syödyt kasvikset ja rasvojen laatu näkyy myös. Sulamon käytön olen kokenut helpoksi, ruokien näpyttelyssä ohjelmaan ei mene kauaa aikaa. Tällä hetkellä syön noin 2100 kaloria päivässä, eli aikalailla sama määrä kuin päivittäinen kulutukseni.


Tänään kävin Fazer-kahvilassa :)

Sanotaan että kaikki kalorit eivät ole samanlaisia, vaan juuri proteiineja pitäisi syödä reilusti ja sokeria vähentää. Siksi olenkin tehnyt hieman muutoksia ruokailuun. Annan kuitenkin luvan itselleni syödä aina välillä herkkuja, jottei mene liian tiukaksi homma.

Liikunnan suhteen olen tehnyt myös sitä mikä tuntuu hyvältä. Olen lenkkeillyt kun on sellainen fiilis, ja jumppaillut kotona. Salikorttia en ole vieläkään hommannut, mukamas säästösyistä. Syksyn työtilanteeni on tällä hetkellä epäselvä, siksi olen yrittänyt olla säästeliäämpi.

Ensi kuulle tavoitteeni on saada paino pikkuhiljaa alaspäin. Tähän pyrin laskemalla hieman kaloreita alaspäin, sekä lisäämällä niitä protskuja ja kasviksia ruokavalioon. Liikunnan suhteen en tee mitään suunnitelmaa, vaan menen edelleen fiiliksen mukaan.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Eroon ahmimisesta

Liten aikana huomasin miten syömisen tiukka rajoittaminen lisäsi valtavasti ruokahalua. Olen lukenut monta kertaa tästä ilmiöstä Patrik Borgin blogiteksteistä. Kannattaa muuten lukea, paljon hyvää tietoa ravinnosta ja syömisestä! Eli mitä enemmän rajoittaa syömistä, sitä enemmän tekee tietysti mieli syödä kaikkea. Toisaalta kun antaa itselleen vapauksia, niin ei tee enää mieli herkutella niin paljon. Pitkän aikaa jotenkin vastustin tätä ajatusta. Mietin että jos annan vapauden itselleni syödä kaikkea, niin painan kohta sata kiloa. Nyt olen kuitenkin oivaltanut mistä tässä hommassa on kysymys.

Kesäkuun alusta alkaen olen antanut itselleni luvan syödä rennommin. Barcelonassa söin mitä halusin, ja palattuani Suomeen aloin laskemaan kaloreita. Kaloreiden laskeminen tietysti on yksi rajoitus syömisessä. Olen kuitenkin aloittanut niin, että sallin itseni syödä yli 2000 kaloria päivässä. Tällä kalorimäärällä saa syödä todella paljon ruokaa, ja jopa herkkujakin voi syödä. Nyt kun olen saanut syödä näin paljon, ei ole tullut enää samanlaista mielihalua ahmimiseen kuin aiemmin. Herkut kohtuudella riittävät. Toki paino on pysynyt samassa, mutta tarkoitus onkin vähentää kalorien määrää maltillisesti. Ja lisätä liikuntaa joka ollut nyt ihan retuperällä viimeisen kuukauden.

Olen ollut koko ikäni jojolaihduttaja. Kun paino on noussut, olen vetänyt kalorit sinne 1000-1500 välille. Tiukalla dieetillä laihtuu nopeammin, mutta heti kun lipsuu, johtaa se kamalaan ahmimiseen. Tyyliin "nyt kun söin yhden leivän, niin vedetään kaikkea muutakin herkkua sitten". Kyse on liiasta ankaruudesta ja täydellisyyden tavoittelusta. Pieni lipsuminen koetaan epäonnistumisena, jonka jälkeen ei ole enää millään väliä. Tähänkin asiaan auttaa ratkaisukeskeinen ajattelutapa, keskitytään enemmän onnistumisiin kuin epäonnistumisiin. Jos on vaikka viikon syönyt terveellisesti ja sitten syö herkkuja, pitäisi kiittää itseään siitä että se viikko on mennyt hyvin. Itsensä rankaiseminen ja epäonnistumisten vahvistaminen ei auta yhtään.


Tavoitteeni on nyt vähentää hyvin maltillisesti kaloreiden määrää, ettei tulisi enää ahmimishaluja. Liikuntaa lisään nyt sillä lailla että aloitan lenkkeilyllä ja kotona tehtävillä lihaskuntoliikkeillä. Tarkoitus on myös aloittaa salilla käynti, muta haluan saada nyt ensin aerobista puolta kuntoon. Ja uusi lähisali maksaa sen verran enemmän että taidan lykätä ensi kuulle littymistä kun tulee parempi tili :D

Nyt on pahimmat muuttohässäkät alta pois ja koulukin jäi lomalle. Vähän enemmän taas aikaa itsensä huolehtimiselle ja ehtii jopa kirjoitella blogiin. Juuri tämä itsestäni huolehtiminen on nyt aivan ehdoton ykköasia minulle. Kiireessä se helposti unohtuu vaikkei saisi. Olen viime aikoina välillä havahtunut siitä, etten tykkää omasta ulkonäöstäni. Se ei johdu siitä että olisin jotenkin ruma, en vaan ole jaksanut laittautua samalla tavalla kuin aiemmin. Kuitenkin ulkonäköön panostaminen tuo ainakin itselleni hyvää mieltä, siksi aion enemmän panostaa siihen jatkossa. Jo pelkästään kivan meikin laittaminen tuo hyvän mielen. Löysinkin tähän liittyen kivan blogin, jossa neuvotaan tekemään ihania meikkejä: Karkkipäivä. Suosittelen lukemaan :)

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Vitosen blogihaaste: 5 faktaa minusta

Sain tällaisen kivan blogihaasteen Itsensä Piiskuri-blogin kirjoittajalta Helzulta. Tämä onkin ensimmäinen haaste mihin pääsen vastaamaan, jeiii :)

Haaste on simppeli: Kerro itsestäsi 5 faktaa ja haasta 5 muuta bloggaajaa mukaan haasteeseen

1. En ole aina halunnut hoito-alalle tai terapeutiksi. Nuorena jouduin miettimään pitkään mitä haluan tehdä "isona". Haaveilin pitkään johonkin hevosiin liittyvästä työstä, kuten hevosen hoitajan ammatista. Kävinkin tutustumassa Harjun oppimiskeskukseen, jonka jälkeen tajusin että parempi pitää hevoset vain harrastuksena. 

2. Pelkään lentämistä. Lentäminen on yksi pahimpia pelkojani. Se ei kuitenkaan rajoita matkusteluani. Lennän pelostani huolimatta. Olen myös pelännyt verta nuorena, mutta se meni ohi sairaanhoitaja-opintojen aikana.

3. Olen erakko. Ainakin tavallaan. Pystyn aivan hyvin asumaan ja olemaan yksin pitkiä aikoja. Tykkään ihmisten seurasta, mutta viihdyn myös paljon omissa oloissani. Joskus tuntuu että ihmiset pitävät minua outona ja ihmettelevät mitä teen yksin kotona :)

4. Minulla ei ole lemmikkejä, mutta tykkään paljon eläimistä. Nuorena minulla oli vakio hoitoheppa Hemmo, joka oli Suomenhevonen. Minulla on ollut myös koiria, kissoja, hamsteri, undulaatteja ja kaloja.



5. En ole koskaan ollut kunnolla rakastunut. Odotan edelleen sitä suurta elämäni rakkautta, että se jostain ilmestyisi. Parisuhde-asiat ovat olleet minulle aina haasteellisia. Toisaalta koen, että olen saanut tavata monia mielenkiintoisia ihmisiä, mitä ei olisi tapahtunut, jos olisin ollut koko ajan parisuhteessa.

Mä olen nyt vähän tylsä enkä haasta ketään :)




keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Muuttopuuhia

Ja kiirettä pukkaa jälleen. Olisi ollut ihan hyvä saada vähän lisää lomaa muuttohommia varten, mutta rahaakin pitäisi saada. Eli töiden jälkeen on tullut pakkailtua ja suunniteltua mitä tavaraa menee mihinkin. Kierrätyskeskukseen laitan osan tavaroista, koska muutan pienempään asuntoon, johon ei mahdu niin paljon tavaraa. Tuntuu että muuttaminen fyysisesti ei ole se isoin juttu, vaan se kamala miettimisen ja suunnittelun määrä. Tai ehkä vaan teen asiasta vaikeamman kuin mitä se on.

Olen sellainen ihminen että tykkään tehdä suunnitelmia jo pitkälle etukäteen. Valmiit suunnitelmat tuovat toisaalta turvaa kun tietää suunnilleen mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Toisaalta liika miettiminen tuo stressiä, kuten tässä muuttoasiassakin. Olen nyt tehnyt vajaa kaksi viikkoa työtä, jossa en ikinä tiedä etukäteen mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Luulen että tällainen työ opettaa minulle juuri sitä, että aina ei voi kaikkea suunnitella etukäteen. Joskus täytyy vaan heittäytyä ja mennä rennosti tilanteen mukana.

Luulin myös aiemmin että vakituinen työ tuo aina sen turvallisuuden tunteen ja sitä täytyy tavoitella. Nyt koen kuitenkin oloni tosi vapautuneeksi, kun en ole enää vakituisessa työssä. Tässä asiassa vaikuttaa paljon tietysti se, mitä työtä tekee. Koska olen hoitoalalla, tiedän että työtä riittää. Joillain aloilla taas on pakko pitää kiinni kaikesta työstä mitä vain sattuu saamaan.

Pikkasen harmittaa etten ole kiireiden vuoksi ehtinyt oikein kuntoilemaan. Tämä on kuitenkin vain väliaikaista, parin viikon päästä on taas enemmän aikaa. Ruokapuolella olen alkanut laskemaan kaloreita. Olen syönyt nyt reilusti, jopa yli 2000 kaloria päivässä. Ihme kyllä, painoni on jopa laskenut näillä kaloreilla hiljalleen. Lomakiloja tosin on vielä jäljellä n. 1,5 kg. Tämä kalorien laskeminen tuntuu sopivan minulle hyvin, koska ruokailuissa voi joustaa tosi paljon. Välillä voi syödä herkkujakin, kunhan laskee ettei kalorit ylity. Tarvetta mässäilylle ei tule lainkaan, kun syö tarpeeksi joustavasti. Aion vähän tutkiskella, mikä olisi minulle sopiva energiantarve, ja millä kalorimäärällä laihdun.

Psykoterapeuttikoulutuksesta tuli arvosanatkin jo, olin ehkä hitusen pettynyt, vaikka arvosanat olivatkin ihan hyviä. Täytyy vielä vähän tsempata jatkossa. Nythän on sitten opinnot puolessa välissä ja 1,5 vuotta vielä jäljellä. Hyvä fiilis on kaiken kaikkiaan näistä opinnoista :) Kesäkuussa on vielä koulua, sitten on pieni kesäloma opinnoista.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Reissukuulumiset

Tänään kotiuduin Barcelonasta. Menipä taas nopeasti reilu viikko, kun oli kivaa. Kelit Barcelonassa olivat erinomaiset, ainoastaan yhtenä päivänä satoi hieman. Tosiaan ICN-kongressissa tuli tavattua paljon uusia ihmisiä ja oli mielenkiintoista kuulla, mitä muualla maailmassa tapahtuu sairaanhoidon puolella.


Kuvani ovat valitettavasti huonolaatuisia kun ovat kännykällä otettuja. ICN-avajaiset pidettiin Palau Sant Jordilla. Kaikkien maiden edustajat marssivat yksitellen esille avajaisten alussa. Oli huikeata miten monesta maasta oli väkeä paikalla!




Kongressi kesti siis neljä päivää jona aikana oli valtava määrä luentoja ja keskusteluja monesta aiheesta. Valitettavasti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä luentoja oli selkeästi vähemmän, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää Luennoitsijoiden puheesta oli välillä hieman vaikea saada selvää, mutta onneksi oli myös diat esillä. Esittelyalueella oli eri järjestöjen edustajia kertomassa toiminnastaan, mm. Pohjoismaisten sairaanhoitajaliittojen edustajia.


Olin varannut useamman päivän myös ihan lomailua varten, koska tämä oli nyt ainut kesälomani tänä vuonna. Ehdin katsomaan kaikki paikat mitä halusinkin.


Tässä kuva Montjuicin linnasta. Paikka ei ollut ihan niin erityinen mitä olisin odottanut. Olisin kaivannut enemmän esittelyjä paikan historiasta. Kuumuuden vuoksi ei jaksanut oikein kauaa sitten pyöriäkään tuolla. Tein vielä sen virheen, että otin liian vähän vettä mukaan. Seurauksena auringonpistos ja kamala migreeni.



Tässä kuvia Sagrada Familian kirkosta. En ollut ostanut lippua etukäteen, joten ostettuani lipun luukulta jouduin odottamaan 6 tuntia sisäänpääsyä! Paikka oli kuitenkin odottamisen arvoinen. Alhaalla oli myös museo, jossa kerrottiin kirkon rakennusvaiheista. Rakennustyö jatkuu edelleen, ja nyt on arvioitu valmistumiseksi vuotta 2026. Haluan kyllä vierailla tuolla uudelleen sitten kun työ on valmis.

Nyt sitten on lomat lusittu ja maanantaina alkaa työt. Kouluakin on vielä yksi päivä kesäkuussa. Vaikka olenkin nyt töissä koko kesän, aion silti nauttia ja yrittää rentoutua mahdollisimman paljon. Siitä puheen ollen, huomasin reissussa tulleen pari kiloa lisää painoa. Söin suurimman osan ajasta terveellistä ruokaa, mutta herkuteltua tuli myös.

Espanjassa moniin ruokiin käytetään reilusti oliiviöljyä, se on sellainen juttu mikä pitäisi itsekin opetella. Oliiviöljy ei ole ikinä oikein maistunut minulle, mutta ehkä se johtuu siitä etten ole ostanut laadukasta öljyä vaan jotain halpista. Ruccolaa oli myös paljon salaateissa, se on hyvää! Pitää alkaa tekemään enemmän taas salaatteja nyt kun saanut vähän inspiraatiota Barcelonasta ;)

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Huomenna Barcelonaan!

Viime perjantaina oli viimeinen työpäivä nykyisessä sairaanhoitajan työssäni. Tulee ikävä kyseistä työpaikkaa, mutta nyt oli aika ottaa askel uusiin haasteisiin. Aloitan kesäkuussa työt psykiatrisessa sairaalassa, ja sitä ennen ehdin lomailla melkein pari viikkoa. Huomenna tosiaan lähden tuonne sairaanhoitajien maailmankongressiin Barcelonaan. Kuulin että paikalle olisi tulossa yli 70 suomalaista sairaanhoitajaa, olin yllättynyt että niin moni lähtee! Itse otin pari extrapäivää, jotta ehdin myös lomaillakin ja katsoa nähtävyyksiä. Lauantaina tapaamme suomalaisten kanssa ennen avajaisia. Olen siis lähdössä yksin tuonne matkalle, tarkoituksena on tutustua uusiin ihmisiin.



Tiistaina minulla oli vielä koulua. Piti palauttaa loput tehtävät ja oli myös kirjallinen tentti. Tentin kirjoittamiseen oli reilusti aikaa, mutta tuntuu että asiaa olisi tullut loputtomiin. Ehkä tässä puolentoistavuoden psykoterapeuttiopinnoista on jotain jäänyt päähän :) Kesäkuussa saa sitten tietää arvosanat, ei mitään käsitystä mitä odottaa.

Täytyy valitettavasti tunnustaa että itselläni meni tällä kertaa Lite-projekti pipariksi :( Kolmen viikon jälkeen paino oli sama ja olo oli huono ja turvonnut. Luulin alussa että turvotus menisi ohi, mutta motivaatio lopahti kun turvotus vain jatkui. Nyt olen syönyt tavallista ruokaa laskien kaloreita, ettei mene yli kulutuksen.

Olen kovasti pohtinut, miksi laihduttaminen on nykyään itselleni niin vaikeata. Tulin siihen tulokseen, että ajattelutapani on muuttunut radikaalisti. Minua ei enää motivoi pelkkä hyvän ulkonäön tavoittelu, vaan haluan myös tuntea oloni hyväksi. Pitäisi löytää sellainen ruokavalio, jolla hieman paino tippuisi, mutta tuntisi myös olonsa hyväksi. En tiedä mikä minua Liten ruokavaliossa turvotti, mutta selkeästi se ei vain sopinut minulle. Muutenkin pitäisi syödä sellaista ruokaa, mitä voi syödä koko loppuelämän, eikä vain dieetin aikana. Täytyy vähän miettiä näitä asioita loman aikana.


Tällainen aiheeseen sopiva kuva löytyi koneelta, ei oo helppoo :D

Aion kuitenkin jatkaa salilla käyntiä, ja olen miettinyt että jotain aerobista liikuntaa pitäisi myös keksiä. Juokseminen voisi olla yksi vaihtoehto, sitä olen nuorenakin harrastanut.

Barcelonassa en aio ottaa stressiä mistään, vaan jätän stressin ja murheet kotiin odottamaan paluutani :D Blogia en aio myöskään kirjoittaa, joten palaan asiaan 3.6 kun olen takaisin Suomessa.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Loman odottelua

Nyt ei ole mikään huippufiilis. Oltuani kolme viikkoa Litellä, vaaka näyttää 300 grammaa vähemmän. Olo on myös edelleen turvonnut ja väsyttää myös. Viikonloppuna pidin tankkauspäivän, koska edellisen pidin Vappuna. Voi olla, että se tankkauspäivä näkyy vielä painossa. Veden juonnissa pitäisi tsempata ja kaikkia liikuntasuorituksia en ole ehtinyt tekemään. Viime viikolla kävin vain kaksi kertaa salilla. Toki aikaa aina löytyy salille menemiseen, mutta välillä on pitänyt käyttää aikaa tärkeämpiin juttuihin, kuten nukkumiseen. Kiinnitin huomiota jossain vaiheessa siihen, että kävin liikaa iltavuorojen jälkeen salilla. Tämä aiheutti sen, että yöunet jäi liian vähille. Nukkuminen on kuitenkin niin tärkeä juttu, että siitä täytyy huolehtia.

Vaikka nyt onkin vähän huonompi fiilis, en ala syyllistämään itseäni tai tunne itseäni huonoksi ihmiseksi. Nyt tarvitsen aikaa ja lepoa enemmän. Viimeisiä koulutehtäviä pitäisi hoitaa, ne jaksaa vielä pusertaa. Perjantaina alkaa sitten työstä kesäloma. Koulun kesäloma alkaa sitten kesäkuun lopulla. Rupesin juuri katsomaan kalenterista, että Barcelonaan lähtökin on jo ensi viikolla! Hui kamala miten tämä aika taas on mennyt nopeasti :) Tänään kävin ostamassa itselleni matkaoppaan reissua varten.

Taisin jossain tekstissä mainita, että olen käynyt aiemmin ennustajalla. No nyt olen lauantaina menossa samalle ennustajalle uudestaan. Minulle se ennustajallakäynti on jonkinlaista terapiaa, suunnilleen parin vuoden välein olen käynyt. Tällä hetkellä nimittäin ihmissuhdeasiat mietityttää, ja haluan vähän saada neuvoja toiselta ihmiseltä tähän tilanteeseen. Kaveritkaan ei jaksa loputtomiin kuunnella mun juttuja. Tämä ennustajanainen on minua reilusti iäkkäämpi, ja tuntuu omaavan paljon elämänkokemusta. Toivottavasti saan tälläkin kertaa hyviä elämänohjeita.